Aluehallitus
Esityslista 11.05.2026/Asianro 195

Aluehallitus 15.12.2025 § 461 

Valmistelija hallintojohtaja Katja Tommiska, puh. 040 821 2396, katja.tommiska(at)omahame.fi

Selostus Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö on osa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen konsernia. Säätiö on hyvinvointialueen määräysvallassa oleva säätiö, jonka ainoa asiakas on hyvinvointialue. Säätiön tilanne poikkeaa olennaisesti Työvalmennussäätiö Luotsista: säätiöllä on omistuksessa viisi kiinteistöä, joihin kohdistuu pitkäkestoisia ARA-rajoituksia sekä yhteensä 1,71 milj. euron investointitarve vuosille 2026–2029. Tästä syystä tarkastelun keskiössä on palvelutuotannon järjestämistavan ohella kiinteistöjen hallinta.

 Selvityksessä on arvioitu säätiön nykytilaa palvelujen, talouden, kiinteistöjen ja henkilöstön näkökulmista sekä tarkasteltu kokonaisuuden toimivuutta suhteessa hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin. Aluehallitus palautti asian aiemmin uudelleen valmisteluun, minkä jälkeen säätiön hallitukselta on saatu laaja aineisto palvelutuotannon myyntiprosessin toteuttamisesta, ostajaehdokkaille toimitetusta materiaalista sekä saaduista indikatiivisista tarjouksista.

 Säätiö tuottaa 68 asiakaspaikan asumispalveluja vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Vuoden 2025 ostot olivat 3,33 milj. euroa. Palvelutoiminta on ollut alijäämäistä, ja taloudellinen tasapaino on perustunut kiinteistöihin liittyviin tilinpäätössiirtoihin. Säätiön investointikyky on rajallinen, koska asuntojen vuokrat ovat jo Kelan asumistuen ylärajalla.

 Säätiöllä on käynnissä toiminnan myyntiin tähtäävä prosessi. Säätiön hallitus käynnisti prosessin syyskuussa 2025, valtuutti ulkopuolisen myyntikonsultin auttamaan valmistuissa joulukuussa 2025 ja on saanut maaliskuussa 2026 kolme indikatiivista tarjousta. Aluehallitus antoi tammikuussa 2026 odottavan ennakkokannan, jonka säätiö on tulkinnut siten, että prosessia voi jatkaa.

 Nykyisen toimintamallin arvio

 Nykyinen toimintamalli sisältää rakenteellisia haasteita. Vammaispalvelujen asumispalveluissa on päällekkäisiä rakenteita hyvinvointialueen oman tuotannon kanssa, mikä heikentää resurssien tehokasta käyttöä ja vaikeuttaa palvelujen ohjausta. Samanaikaisesti säätiöllä esiintyy vajaakäyttöä, kun palveluja joudutaan hankkimaan ostopalveluina muilta toimijoilta.

 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut perustuvat lähes kokonaan ostopalveluihin, mikä rajoittaa hyvinvointialueen mahdollisuuksia ohjata palvelukokonaisuutta strategisesti, kehittää palveluja ja hallita kustannuksia.

 Hankintaoikeudellinen ja säätiöoikeudellinen arvio

 Palvelutuotannon mahdollista myyntijärjestelyä on arvioitava hankintalainsäädännön näkökulmasta kokonaisuutena sen tosiasiallisen vaikutuksen perusteella. Järjestelyssä yhdistyvät pitkäaikaiset kiinteistöjen käyttöoikeusjärjestelyt, asiakkaiden ja palvelutuotannon sidonnaisuus tiettyihin tiloihin sekä hankinnan arvo, joka ylittää selvästi hankintalain sosiaalipalvelujen kynnysarvon. Mikäli järjestely johtaisi siihen, että hyvinvointialue tosiasiallisesti hankkii palveluja tietyltä toimijalta ilman kilpailutusta tai menettää mahdollisuuden kilpailuttaa palvelut, kyse voisi olla hankintalain vastaisesta suorahankinnasta tai hankintalainsäädännön kiertämisestä.

 Säätiöoikeudellisesti on merkittävää, että säätiön hallitus on itse todennut, ettei palveluliiketoiminta ole välttämätöntä säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi. Säätiön sääntöjen mukaan purkautuessa omaisuus siirtyy hyvinvointialueelle. Tämä tarkoittaa, että palvelutuotannon integrointi hyvinvointialueelle on toteutettavissa myös säätiörakenteen hallitun purkamisen kautta ilman ulkopuolista liiketoimintakauppaa.

 Johtopäätös

 Kokonaisarvion perusteella palvelutuotannon kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisena suuntana on säätiön palvelujen asteittainen integrointi osaksi hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa. Tämä vahvistaa palvelujen ohjattavuutta, parantaa resurssien käyttöä ja mahdollistaa palvelujen kehittämisen osana yhtenäistä palvelukokonaisuutta.

 Ratkaisun toteuttaminen edellyttää erillistä kiinteistöstrategiaa, jossa ratkaistaan kiinteistöjen omistukseen, käyttöön ja investointeihin liittyvät kysymykset.

 Jatkovalmistelu

 Jatkovalmistelussa laaditaan kiinteistöstrategiaa koskeva selvitys sekä arvioidaan palvelutuotannon siirtämisen keskeiset vaikutukset. Toimeenpanon keskeisimmät riskit liittyvät toiminnan hallittuun integraatioon sekä palvelujen jatkuvuuden turvaamiseen siirtymävaiheessa.

 Lopullinen toimeenpanopäätös sekä säätiön rakennetta koskevat ratkaisut tuodaan aluehallituksen päätettäväksi erikseen täydentävän valmistelun jälkeen.

 (JS)

Toimivallan peruste Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hallintosääntö 10 §

Hyvinvointialuejohtajan

päätösesitys

Aluehallitus päättää, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön välinen puitesopimus irtisanotaan.

Päätös

Aluehallitus hyväksyi päätösesityksen.

Sari Rautio liittyi kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa.

Pasi Honkanen poistui kokouksesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ajaksi (yhteisöjäävi).

Täytäntöönpano 

Muutoksenhaku Oikaisuvaatimus

Aluehallitus 20.04.2026 § 155 

Valmistelija toimialajohtaja Jussi Savola, puh. 040 330 5512, jussi.savola(at)omahame.fi, controller Mirella Bitter, puh. 040 571 2869, mirella.bitter(at)omahame.fi, palvelupäällikkö Tanja Kannonmaa, puh. 040 330 6619, tanja.kannonmaa(at)omahame.fi, tulosaluejohtaja Johanna Pulkkinen, puh. 040 304 7865, johanna.pulkkinen(at)omahame.fi; hallintojuristi Kari Suokas, puh. 050 464 0336, kari.suokas(at)omahame.fi, hallintojohtaja Katja Tommiska, puh. 040 821 2396, katja.tommiska(at)omahame.fi

Selostus Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö on osa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen konsernia. Säätiö on hyvinvointialueen määräysvallassa oleva tytäryhteisö, jonka ainoa asiakas on hyvinvointialue. Säätiön tilanne poikkeaa olennaisesti Työvalmennussäätiö Luotsista, sillä säätiö omistaa viisi kiinteistöä, joista neljään kohdistuu pitkäkestoisia ARA-rajoituksia sekä yhteensä n. 1,71 milj. euron investointitarve vuosille 2026–2029. Tästä syystä tarkastelun keskiössä on palvelutuotannon järjestämistavan ohella kiinteistöjen hallinta.

 Selvityksessä on arvioitu säätiön nykytilaa palvelujen, talouden, kiinteistöjen ja henkilöstön näkökulmista sekä tarkasteltu kokonaisuuden toimivuutta suhteessa hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin.

 Säätiö tuottaa 68 asiakaspaikan asumispalveluja vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Vuoden 2025 ostot olivat 3,33 milj. euroa. Palvelutoiminta on ollut alijäämäistä, ja taloudellinen tasapaino on perustunut kiinteistöihin liittyviin tilinpäätössiirtoihin. Säätiön investointikyky on rajallinen, mikä korostaa kiinteistöihin liittyvien ratkaisujen merkitystä.

Neljään kiinteistöön kohdistuu ARA/RAY-rajoituksia (rajoitusajat 2034–2048). Investointitarve 2026–2029 on n. 1,71 milj. euroa. Säätiön operatiivinen johto on todennut, että investointien toteuttaminen on haasteellista, koska asuntojen vuokrat ovat jo Kelan asumistuen ylärajalla.

 Omistajaohjauksen akuutti tilanne

Säätiöltä saadun tiedon mukaan säätiössä on käynnissä toiminnan myyntiin tähtäävä prosessi. Säätiön hallitus pyysi 15.12.2025 hyvinvointialueelta ennakkokantaa säätiön toimintaan nähden tärkeän omaisuuden mahdollisesta myynnistä. Aluehallitus päätti 12.1.2026 vastata säätiölle siten, että tässä vaiheessa on perusteltua jäädä odottamaan tarkastelutyön valmistumista.  Säätiön toiminnanjohtaja on maaliskuussa 2026 ilmoittanut, että tarjouspyyntö on tehty ja tarjouksia on saatu. Mikäli prosessi etenee ennen hyvinvointialueen linjausta, voi syntyä rakenteen tosiasiallinen lukkiutuminen, joka rajoittaa vakavasti hyvinvointialueen mahdollisuuksia päättää palvelujen järjestämistavasta.

 Nykyisen toimintamallin arvio

Nykyinen toimintamalli sisältää rakenteellisia haasteita.

Vammaispalvelujen asumispalveluissa on päällekkäisiä rakenteita hyvinvointialueen oman tuotannon kanssa. Tämä heikentää resurssien tehokasta käyttöä ja vaikeuttaa palvelujen ohjausta. Säätiö on tarjonnut palveluja hyvinvointialueelle vakiintuneella tavalla, mutta sen valmiudet vastata muuttuviin ja lisääntyviin asiakastarpeisiin ovat osoittautuneet rajallisiksi. Vammaispalveluiden asumispalvelujen osalta tilanteissa, joissa asiakkaalla on ollut paljon tuen tarvetta tai yksilöllisiä erityispiirteitä, ei säätiö ole kyennyt tarjoamaan palvelua uudelle asiakkaalle, jolloin asiakas on ohjautunut muuhun ostopalveluun. Tämä on haasteellista,

sillä säätiöllä on säännöllisesti tyhjiä paikkoja, mutta ne eivät kuitenkaan aina vastaa asiakkaiden palvelutarpeita.

Tilojen käyttötarkoituksen suunnitelmallinen kehittäminen parantaisi kokonaisuuden kustannustehokkuutta, mutta edellyttää palveluohjauksen yhtenäistämistä.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut perustuvat lähes kokonaan ostopalveluihin, mikä rajoittaa hyvinvointialueen mahdollisuuksia ohjata palvelukokonaisuutta strategisesti, kehittää palveluja ja hallita kustannuksia.

 Johtopäätös

Kokonaisarvion perusteella palvelutuotannon kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisena suuntana on säätiön palvelujen asteittainen integrointi osaksi hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa. Tämä vahvistaa palvelujen ohjattavuutta, parantaa resurssien käyttöä ja mahdollistaa palvelujen kehittämisen osana yhtenäistä palvelukokonaisuutta.

Ratkaisun toteuttaminen edellyttää erillisen kiinteistöstrategian laatimista, jossa ratkaistaan kiinteistöjen omistukseen, käyttöön ja investointeihin liittyvät kysymykset. Säätiön oikeudellinen rakenne määräytyy tämän kokonaisuuden perusteella, ei päinvastoin. Säätiön sääntöjen 13 §:n mukaan säätiön purkautuessa sen omaisuus siirtyy hyvinvointialueelle.

 Jatkovalmistelu

Jatkovalmistelussa laaditaan kiinteistöstrategiaa koskeva selvitys sekä arvioidaan palvelutuotannon siirtämisen keskeiset vaikutukset.

Toimeenpanon keskeisimmät riskit liittyvät toiminnan hallittuun integraatioon sekä palvelujen jatkuvuuden turvaamiseen siirtymävaiheessa.

Lopullinen toimeenpanopäätös sekä säätiön rakennetta koskevat ratkaisut tuodaan aluehallituksen päätettäväksi erikseen täydentävän valmistelun jälkeen.

 (JS)

Toimivallan peruste Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hallintosääntö 35 § ja 10.5 § 33 kohta

Hyvinvointialuejohtajan

päätösesitys

Aluehallitus päättää, että

1. Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelutuotanto siirretään hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi;
2. viranhaltijavalmistelussa laaditaan kiinteistöstrategiaa koskeva selvitys, jossa arvioidaan vaihtoehdot kiinteistöjen omistukselle, hallinnalle ja investointien toteuttamiselle;
3. Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön hallitus velvoitetaan pyytämään aluehallituksen ennakkokanta ennen päätöstä säätiön liiketoiminnan tai omaisuuden luovuttamisesta;
4. tavoitteena on palvelutuotannon siirtyminen hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi 1.1.2027 alkaen;
5. lopullinen toimeenpanopäätös sekä säätiön kiinteistöjä ja oikeudellista rakennetta koskeva ratkaisu tuodaan aluehallituksen päätettäväksi erikseen täydentävän valmistelun jälkeen.

Käsittely Hyvinvointialuejohtajan muutettu päätösesitys:

 Aluehallitus päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Päätös

Aluehallitus hyväksyi muutetun päätösesityksen.

Pasi Honkanen poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Esteellisyyden peruste yhteisöjääviys.

Aluehallitus piti tämän asian käsittelyn aikana kokoustauon klo 10.32-10.42.

Tapani Hellstén poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa.

Heini Ristavaara poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa.

Aluehallitus piti tämän asian käsittelyn jälkeen kokoustauon klo 12.47-13.02.

Täytäntöönpano 

Muutoksenhaku Ei muutoksenhakuoikeutta

Aluehallitus 11.05.2026    

5337/00.01.00/2026  

Valmistelija toimialajohtaja Jussi Savola, puh. 040 330 5512, jussi.savola(at)omahame.fi, controller Mirella Bitter, puh. 040 571 2869, mirella.bitter(at)omahame.fi, palvelupäällikkö Tanja Kannonmaa, puh. 040 330 6619, tanja.kannonmaa(at)omahame.fi, tulosaluejohtaja Johanna Pulkkinen, puh. 040 304 7865, johanna.pulkkinen(at)omahame.fi; hallintojuristi Kari Suokas, puh. 050 464 0336, kari.suokas(at)omahame.fi, hallintojohtaja Katja Tommiska, puh. 040 821 2396, katja.tommiska(at)omahame.fi

Selostus Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö on osa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen konsernia. Säätiö on hyvinvointialueen määräysvallassa oleva säätiö, jonka ainoa asiakas on hyvinvointialue. Säätiön tilanne poikkeaa olennaisesti Työvalmennussäätiö Luotsista: säätiöllä on omistuksessa viisi kiinteistöä, joihin kohdistuu pitkäkestoisia ARA-rajoituksia sekä yhteensä 1,71 milj. euron investointitarve vuosille 2026–2029. Tästä syystä tarkastelun keskiössä on palvelutuotannon järjestämistavan ohella kiinteistöjen hallinta.

Selvityksessä on arvioitu säätiön nykytilaa palvelujen, talouden, kiinteistöjen ja henkilöstön näkökulmista sekä tarkasteltu kokonaisuuden toimivuutta suhteessa hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin. Aluehallitus palautti asian aiemmin uudelleen valmisteluun, minkä jälkeen säätiön hallitukselta on saatu laaja aineisto palvelutuotannon myyntiprosessin toteuttamisesta, ostajaehdokkaille toimitetusta materiaalista sekä saaduista indikatiivisista tarjouksista.

Säätiö tuottaa 68 asiakaspaikan asumispalveluja vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Vuoden 2025 ostot olivat 3,33 milj. euroa. Palvelutoiminta on ollut alijäämäistä, ja taloudellinen tasapaino on perustunut kiinteistöihin liittyviin tilinpäätössiirtoihin. Säätiön investointikyky on rajallinen, koska asuntojen vuokrat ovat jo Kelan asumistuen ylärajalla.

Säätiöllä on käynnissä toiminnan myyntiin tähtäävä prosessi. Säätiön hallitus käynnisti prosessin syyskuussa 2025, valtuutti ulkopuolisen myyntikonsultin auttamaan valmistuissa joulukuussa 2025 ja on saanut maaliskuussa 2026 kolme indikatiivista tarjousta. Aluehallitus antoi tammikuussa 2026 odottavan ennakkokannan, jonka säätiö on tulkinnut siten, että prosessia voi jatkaa.

Saadun aineiston perusteella kyse ei ole pelkästä liiketoimintakaupasta. Kaikki kolme tarjousta sisältävät 7–10 vuoden pitkäaikaiset vuokrasopimukset kaikkiin viiteen kiinteistöön. Näiden sopimusten kokonaisarvo ylittää 7–10 milj. euroa ja on moninkertainen liiketoiminnan kauppahintaan nähden. Tarjousten taloudellinen arvo perustuu oletukselle, että hyvinvointialue jatkaa palvelujen ostamista kilpailutuksen kautta.

 Nykyisen toimintamallin arvio

Nykyinen toimintamalli sisältää rakenteellisia haasteita. Vammaispalvelujen asumispalveluissa on päällekkäisiä rakenteita hyvinvointialueen oman tuotannon kanssa, mikä heikentää resurssien tehokasta käyttöä ja vaikeuttaa palvelujen ohjausta. Samanaikaisesti säätiöllä esiintyy vajaakäyttöä, kun palveluja joudutaan hankkimaan ostopalveluina muilta toimijoilta.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut perustuvat lähes kokonaan ostopalveluihin, mikä rajoittaa hyvinvointialueen mahdollisuuksia ohjata palvelukokonaisuutta strategisesti, kehittää palveluja ja hallita kustannuksia.

 Hankintaoikeudellinen ja säätiöoikeudellinen arvio

Palvelutuotannon mahdollista myyntijärjestelyä on arvioitava hankintalainsäädännön näkökulmasta kokonaisuutena sen tosiasiallisen vaikutuksen perusteella. Järjestelyssä yhdistyvät pitkäaikaiset kiinteistöjen käyttöoikeusjärjestelyt, asiakkaiden ja palvelutuotannon sidonnaisuus tiettyihin tiloihin sekä hankinnan arvo, joka ylittää selvästi hankintalain sosiaalipalvelujen kynnysarvon. Mikäli järjestely johtaisi siihen, että hyvinvointialue tosiasiallisesti hankkii palveluja tietyltä toimijalta ilman kilpailutusta tai menettää mahdollisuuden kilpailuttaa palvelut, kyse voisi olla hankintalain vastaisesta suorahankinnasta tai hankintalainsäädännön kiertämisestä.

Säätiöoikeudellisesti on merkittävää, että säätiön hallitus on itse todennut, ettei palveluliiketoiminta ole välttämätöntä säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi. Säätiön sääntöjen mukaan purkautuessa omaisuus siirtyy hyvinvointialueelle. Tämä tarkoittaa, että palvelutuotannon integrointi hyvinvointialueelle on toteutettavissa myös säätiörakenteen hallitun purkamisen kautta ilman ulkopuolista liiketoimintakauppaa.

 Johtopäätös

Kokonaisarvion perusteella palvelutuotannon kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisena suuntana on säätiön palvelujen asteittainen integrointi osaksi hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa. Tämä vahvistaa palvelujen ohjattavuutta, parantaa resurssien käyttöä ja mahdollistaa palvelujen kehittämisen osana yhtenäistä palvelukokonaisuutta.

Ratkaisun toteuttaminen edellyttää erillistä kiinteistöstrategiaa, jossa ratkaistaan kiinteistöjen omistukseen, käyttöön ja investointeihin liittyvät kysymykset.

 Jatkovalmistelu

Jatkovalmistelussa laaditaan kiinteistöstrategiaa koskeva selvitys sekä arvioidaan palvelutuotannon siirtämisen keskeiset vaikutukset. Toimeenpanon keskeisimmät riskit liittyvät toiminnan hallittuun integraatioon sekä palvelujen jatkuvuuden turvaamiseen siirtymävaiheessa.

Lopullinen toimeenpanopäätös sekä säätiön rakennetta koskevat ratkaisut tuodaan aluehallituksen päätettäväksi erikseen täydentävän valmistelun jälkeen.

 (JS)

Toimivallan peruste Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hallintosääntö 35 § ja 10.5 § 33 kohta

Hyvinvointialuejohtajan

päätösesitys

Päätös

Täytäntöönpano asiaote/Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö

päätösote/toimialajohtaja Jussi Savola, controller Mirella Bitter, palvelupäällikkö Tanja Kannonmaa, hallintojuristi Kari Suokas, hallintojohtaja Katja Tommiska

Muutoksenhaku Oikaisuvaatimus