Integraatiovaliokunta
Pöytäkirja 23.09.2026/Pykälä 46

Integraatiovaliokunta 23.09.2026 § 46  

10835/00.01.02.00/2025  

Valmistelija toimialajohtaja Satu Ala-Kokko, puh. 050 306 2891, satu.ala-kokko(at)omahame.fi, strategia- ja integraatiopäällikkö Teija Suorsa-Salonen puh. 040 330 6610, teija.suorsa-salonen(at)omahame.fi

Selostus Integraatiovaliokunta on 19.2.2026 § 12 päättänyt, että palveluintegraatiosta saatujen esitysten pohjalta kootaan kirjallinen katsaus integraation etenemisestä hyvinvointialueella. Valiokunta tarkensi integraatiosta koottavan kirjallisen katsauksen kohdennuksia kokouksessaan 23.4.2026 § 28. Valiokunnan antamien evästysten perusteella katsauksen kohdennusta laajennettiin ja katsaukseen on otettu mukaan integraation eri ulottuvuuksia valiokunnalle annettujen seurantatehtävien mukaisesti. Valiokunnan seurantatehtävissä korostuu palveluintegraation lisäksi esimerkiksi yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa, strategian toimeenpano ja tiedolla johtamisen kokonaisuus.

Palveluintegraatiota edistäviä toimenpiteitä on koottu eri toimialoilta, pohjautuen pääosin toimialajohtajien suullisiin esityksiin palveluintegraatiosta oman toimialansa näkökulmasta integraatiovaliokunnassa helmikuussa 2026.

Katsaukseen kootut toimenpiteet eivät ole tyhjentävä luettelo kaikesta integraatiota edistävästä toiminnasta hyvinvointialueella, mutta kuvaavat integraatiota edistävien toimenpiteiden moninaisuutta.

Integraatio on hyvinvointialueiden keskeinen keino vastata väestön palvelutarpeisiin vaikuttavasti, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Hyvinvointialueilla integraatiolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen, ammattilaisten, organisaatioiden, tiedon ja johtamisen yhteensovittamista siten, että palvelut muodostavat asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman saumattoman kokonaisuuden.

Integraatio ulottuu useille toisiaan täydentäville tasoille: strategiseen ja rakenteelliseen integraatioon, organisatoriseen integraatioon, palvelu- ja prosessi-integraatioon, tiedolla johtamisen ja tietojärjestelmien integraatioon, ammattilaisten väliseen yhteistyöhön sekä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien väliseen yhdyspintatyöhön. Integraation tavoitteena on vähentää palvelujen hajanaisuutta, vahvistaa hoidon ja palvelujen jatkuvuutta sekä parantaa asiakkaiden kokemusta palveluiden toimivuudesta.

Integraatiovaliokunta on toimikautensa aikana tarkastellut integraation toteutumista useista näkökulmista. Valiokunnan käsittelyssä ovat olleet muun muassa asiakas- ja asukaspalautetiedon hyödyntäminen, kuntien ja hyvinvointialueen yhdyspintojen toimivuus, osallisuusohjelman eteneminen, järjestöyhteistyö, tietojohtamisen kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja sisällöt. Lisäksi valiokunta on seurannut erityisesti strategisten painopisteiden ”Autamme sopivalle polulle” ja ”Osaamme ennakoida” toteutumista osana hyvinvointialueen palveluintegraation kehitystä. Painopisteiden tavoitteena on varmistaa asiakkaalle sujuva palvelupolku, jossa palvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, asiakkaan tarpeisiin vastataan ennakoivasti ja eri toimijat tekevät saumatonta yhteistyötä. Seurattavana on painopisteiden pohjalta ollut erityisesti ensikontaktin ja ensilinjan kehittäminen sekä monialaisen yhteistyön kehittäminen paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden osalta.

Valiokunnalle laaditun katsauksen perusteella integraatiotyötä on edistetty Kanta-Hämeen hyvinvointialueella laaja-alaisesti sekä rakenteellisella että toiminnallisella tasolla. Strategian toimeenpano ja yhteinen tavoitejohtamisen malli ovat luoneet perustaa yhteisten toimintatapojen ja tavoitteiden vahvistumiselle koko organisaatiossa. Samanaikaisesti tiedolla johtamisen valmiuksia on kehitetty tietoaltaan, tietoportaalin ja henkilökeskeisen tietomallin avulla, mikä mahdollistaa asiakaspolkujen seurannan sekä palvelujen yhteensovittamisen aiempaa paremmin. Myös asiakaspalautteisiin liittyviä järjestelmiä ja toimintamalleja on yhtenäistetty, mikä edesauttaa asiakaspalautteiden hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä.

Asukas- ja asiakaslähtöistä integraatiota on vahvistettu muun muassa kehittämällä Oma Hämeen digitaalista asiointialustaa, rakentamalla hyvinvointialueelle yhteisiä ensilinjan toimintamalleja sekä määrittelemällä hyvinvointialueen yhteinen yhteisasiakkuuksien toimintamalli. Näiden tavoitteena on helpottaa palveluihin pääsyä, parantaa tiedonkulkua, varmistaa asiakkaan ohjautuminen oikeaan palveluun oikea-aikaisesti riippumatta siitä, minkä palvelun kautta yhteydenotto tapahtuu sekä varmistaa yhteensovitettu palvelukokonaisuus useita palveluja käyttäville.

Palveluintegraation näkökulmasta selvityksessä tunnistetaan useita konkreettisia toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa palveluja on yhdistetty yli perinteisten toimiala- ja palvelurajojen. Tällaisia ovat esimerkiksi perhekeskuksen Omatiimi-malli, lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuusmalli, NEET-nuorten prosessi, työllistymiseen ja työkykyyn liittyvät toimintamallit, ikääntyneiden palveluketjujen kehittäminen, potilaskoordinaatioyksikön toiminta sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja kotihoidon yhteistyörakenteet. Lisäksi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä on vahvistettu muun muassa osastohoidon integraatiolla, diabeteskeskusmallilla, tähystystoiminnan yhdistämisellä sekä yhteisten konsultaatiokäytäntöjen kehittämisellä.

Yhdyspinta- ja verkostointegraatiota on puolestaan edistetty kuntien kanssa solmitulla strategisella yhteistyösopimuksella, järjestöyhteistyöllä, osallisuusohjelman valmistelulla, hyvinvointisuunnitelman toimeenpanolla ja HYTE-kertoimeen liittyvällä monialaisella työllä.

Katsaus osoittaa, että integraation toteutuminen näkyy erityisesti yhteisten toimintamallien lisääntymisenä, palveluketjujen sujuvoitumisena, monialaisen työn ja organisaatioiden välisten yhdyspintojen vahvistumisena, tiedolla johtamisen vahvistumisena sekä asiakkaiden palvelujen yhteensovittamisen kehittymisenä. Useissa kokonaisuuksissa kehittämistyö on jo tuottanut tuloksia, mutta osa toimintamalleista on edelleen käyttöönotto- tai kehitysvaiheessa. Katsauksen perusteella integraation keskeisiä onnistumisedellytyksiä ovat johdonmukainen johtaminen, yhteiset toimintakäytännöt, henkilöstön sitoutuminen, toimiva tiedonkulku sekä yhtenäiset tiedolla johtamisen ja tietojärjestelmäratkaisut. Samalla tunnistetaan, että integraatiokehitys on jatkuva prosessi, jonka vaikuttavuus konkretisoituu vähitellen toimintakulttuurin, palveluprosessien ja asiakaskokemuksen muutoksina.

Toimivallan peruste Aluevaltuuston päätös 27.5.2025 § 38.

Toimialajohtajan

päätösesitys

Käsittely Toimialajohtajan muutettu päätösesitys

Integraatiovaliokunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Päätös

Täytäntöönpano Päätösote / toimialajohtaja Satu Ala-Kokko, strategia- ja integraatiopäällikkö Teija Suorsa-Salonen

Muutoksenhaku Ei muutoksenhakuoikeutta